på svenska     l     in English     l    по-русски    

Tekstin koko 

Noin 9 % maailman viljelyalasta sijaitsee Venäjällä. Maan eteläosissa on laajalti mustan mullan alueita, joilla olosuhteet viljelyyn ovat huomattavasti otollisemmat kuin pohjoisilla alueilla. Ilmasto-olosuhteet mahdollistavat monien viljakasvien kuten maissin, tattarin ja auringonkukan viljelyn.

Venäjän maatalous on läntisestä mittakaavasta katsottuna kuitenkin tehotonta. Yksityistämisen myötä suurten kolhoosien ja sovhoosien maat on jaettu entisten työntekijöiden ja johtajien kesken pieniin palstoihin. Suuntaus on siis ollut päinvastainen, kuin esimerkiksi Suomessa, jossa pienet tilat ovat jo aikaa sitten tulleet kannattamattomiksi ja vain suuret yksiköt pystyvät vastaamaan nykypäivän markkinatalouden haasteisiin.

Palstoja joko viljellään itse, vuokrataan tai myydään ulkopuolisille. Yksityistäminen on johtanut suurten maatalousyksiköiden hajoamiseen ja tuotantorakenteiden rapistumiseen. Perestroikan aikana paljon mainostetut uudet pientilat eivät ole menestyneet odotetulla tavalla maataloustukijärjestelmän kehittymättömyydestä johtuen. Tämä ei ole puolestaan tukenut tuotantorakenteen nykyaikaistamista. Kuvaavaa on, että kotipuutarhat ja pienet peltotilkut takaavat noin puolet maan elintarvikkeiden tarjonnasta.

Ulkomaalaiset ovat olleet kiinnostuneita ennen kaikkea mustan mullan alueen suurista peltoalueista. Ulkomaalaiset voivat kuitenkin vain vuokrata maata, eivät ostaa sitä.

Venäjän keskeiset tuotantoalat 2000 luvulla " Teollisuus, maatalous (pdf)
Toimialakatsaus" Venäjän maatalous ja maatalouskonemarkkinat
Venäjän maatalous haasteiden keskellä" Suomen Pankin sivuilla
Venäjän maataloudesta Wikipediassa