på svenska     l     in English     l    по-русски    

Tekstin koko 

Monikulttuurinen koulu oppii ja opettaa

Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin järjestämässä integraatiofoorumissa 18.5. tarkasteltiin monikulttuurisen koulun arkea, perheiden ja koulun yhteistyötä monikielisessä oppimisympäristössä.

Monikulttuurisuustaitoja on tuettu kouluissa vuodesta 2007 lähtien erillisellä valtionavustuksella. Toimenpiteet kohdistuvat sekä maahanmuuttajiin että kantaväestöön. Näihin Opetushallituksen hallinnoimiin hankkeisiin osallistuu tällä hetkellä 45 kuntaa, jotka ovat ottaneet maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja monikulttuurisen kehitystyön ohjelmaansa.

Lisää kuvia »

Maahanmuuttajat koulussa

Monikulttuurisuus on noussut maahanmuuton lisääntyessä tärkeäksi keskustelunaiheeksi, ja sitä pohditaan koulujenkin näkökulmasta monella tasolla. Opetusneuvos Leena Nissilä kertoi maahanmuuttajaopetuksen tavoitteista Suomessa sekä maahanmuuttajakoululaisia käsittelevistä tutkimuksista.

Leena Nissilä

Koulun tavoitteena on antaa Suomeen muuttaville valmiudet toimia tasavertaisina jäseninä yhteiskunnassa. Maahanmuuttajilla on siis sama oikeus perusopetukseen kuin kantaväestölläkin. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajaoppilaat pärjäävät Suomen kouluissa kantaväestöä heikommin, mutta erot tasoittuvat kielen oppimisen myötä. Eniten haasteita on ensimmäisen polven maahanmuuttajilla. PISA-tutkimuksessa Suomessa asuvat maahanmuuttajat saivat enemmän pisteitä kuin OECD-maiden maahanmuuttajat keskimäärin.

Maahanmuuttajat viihtyvät kouluissa paremmin kuin kantaväestö. Heillä on kuitenkin kantaväestöön nähden kaksinkertainen riski jäädä toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Eniten opintoja keskeyttävät ne maahanmuuttajat, joilla on kotimaastaan vähäinen koulutustausta ja joiden sopeutuminen uuteen opiskelukulttuuriin vie enemmän aikaa.

Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteistyössä-hankkeen verkkosivut »

Monikulttuurisen koulun johtaminen

Monikulttuurinen koulun johtamiseen liittyviä haasteita tutkinut KT ja suomi toisena kielenä-opettaja Katri Kuukka totesi, että koulut tarvitsevat vahvaa johtajuutta. Rehtorien on otettava vastuu koulun kehittämisestä ja sen puolustamisesta ympäristön mahdollisia ennakkoluuloja vastaan. Huomiota on kiinnitettävä myös oppilaiden ja vanhempien osallistamiseen. On pyrittävä luomaan monimuotoisuutta tukevia rakenteita, jotka toimivat rasismia ja syrjintää vastaan.

Katri Kuukka

Kulttuurien, asenteiden ja odotusten yhteentörmäyksiä on vaikea välttää. Silloin rehtoreilta vaaditaan erityistä valmiutta neuvotella, asettua toisen asemaan ja antaa aikaa tilanteen rauhoittumiselle.

Konsultoivat opettajat auttavat yhteydenpidossa

Tampereella on hyödynnetty ulkomaalaistaustaisia oman äidinkielen opettajia ns. konsultoivan opettajan roolissa. Kokeilu on osa Opetushallituksen Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteistyössä -hanketta. Vastaavaa on jo kokeiltu hyvin tuloksin muualla Etelä-Suomessa.

Koordinaattori Tuija Hauta-Aho kertoi konsultoivien opettajien monipuolisesta työnkuvasta. Opettajat konsultoivat vanhempien tapaamisissa ja oppilashuollollisissa palavereissa, toimivat kieli- ja kulttuuritulkkeina kouluympäristössä sekä samanaikaisopettajina lukuaineiden tunnilla silloin, kun oppilaan oma kielitaito ei vielä riitä.

Konsultoivista opettajista on Hauta-Ahon mukaan ollut hyötyä niin kodeille, oppilaille kuin koulullekin. Kahden kulttuurin tuntijoina he pystyvät tukemaan oppilasta tietyissä tilanteissa enemmän kuin tavallinen opettaja, ja heistä on hyötyä etenkin juuri maahan tulleille, heikosti kieltä osaaville sekä valmistavasta opetuksesta siirtyville oppilaille.

Kodin ja koulun yhteistyöhön tarvitaan aikaa, resursseja ja ymmärrystä puolin ja toisin. Joskus pienilläkin asioilla on paljon merkitystä, ja oikeaan aikaan annettu apu voi olla iso asia.

Konsultoivana opettajana Tampereella toimiva Ina Jantunen kertoi konsultoivan opettajan työn arjesta. Haasteita antavat erilaiset käsitykset koulunkäynnistä ja kulttuurien törmäyksistä aiheutuneet väärinkäsitykset. Jantunen on kokenut, että konsultoiva opettaja on vanhemmille tärkeä osoitus siitä, että lapsesta pidetään huolta koulussa. Etenkin venäläisiä vanhempia kiinnostaa, mitä koulussa tapahtuu, ja miten lapsi menestyy. Venäjällä vanhemmat saavat päivittäin palautetta opettajalta.

Ina Jantunen

Konsultoiva opettaja on kahden kulttuurin tuntijana ratkaisevassa roolissa myös erilaisissa ristiriitatilanteissa. Venäläiset vanhemmat saattavat olla usein pettyneitä läksyjen vähyyteen sekä arvosanojen ja kurin puutteeseen. Tällöin konsultoiva opettaja voi avata suomen koulujärjestelmää ja sitä, mitä valmiuksia suomalainen koulu lapsille antaa.

Vanhempien kielitaito avainasemassa

Oulun yliopiston tutkija Saeed Warsame on tutkinut kodin ja koulun yhteistyötä somaliperheiden näkökulmasta. Haasteeksi on osoittautunut vanhempien kielitaito. Monissa perheissä lapsi osaa suomea parhaiten, jolloin hän joutuu liian aikaisin aikuisen asemaan. Lapset saattavat kertoa vanhemmille tietoa valikoiden tai jopa manipuloida totuutta. Varsinkin suurperheiden äidit ovat vaarassa syrjäytyä, sillä he eivät ehdi kielikursseille lastenhoidon viedessä kaiken ajan. Vanhempien kieliopintoja pitäisi siis tukea erityisesti.

Saeed Warsame

Vanhemmat saattavat usein arastella huonoa kielitaitoaan eivätkä uskalla ottaa yhteyttä opettajaan. Osa vanhemmista onkin suoran yhteydenoton sijasta päätynyt käyttämään Wilma-kouluhallintojärjestelmää, jonka kautta opettajalle voi kirjoittaa. Opettajan olisi kuitenkin hyvä olla aktiivinen ja ottaa itse yhteyttä vanhempiin. Tällä tavoin vanhemmat uskaltautuisivat vanhempainiltoihin ja yhteydellä olisi edellytys syntyä.

Kielen oppimisen kannalta olisi Warsamen mukaan hyvä, jos maahanmuuttajat eivät aina päätyisi samoihin kouluihin. Jos oppilaat puhuvat tunneilla ja välitunneilla äidinkieltään, suomen kieli jää oppimatta kunnolla.

Toisessa maassa asuessa siteet omaan kulttuuriin ja kieleen vahvistuvat. Sitä myöten myös vaatimukset helposti kasvavat. Warsamen mukaan Somaliassa tytöt ja pojat käyvät koulua yhdessä, ja musiikin- ja kuvaamataidon tunteja pidetään. Suomessa sen sijaan jotkut vanhemmat ovat ryhtyneet vaatimaan tytöille eri ryhmiä ja vapautusta taideaineiden tunneista. Kouluissa olisikin nyt hyvä miettiä, kuinka pitkälle voidaan antaa periksi vaatimuksille - niillä kun on tapana kasvaa.

Kaikkien koulu?

Integroituminen ei edelleenkään ole helppoa erilaisuuden pelon vuoksi, vaikka hyvään suuntaan ollaankin menossa. Muutos on aina hidas prosessi ja uuteen tottuminen vie aikaa puolin ja toisin. Koulujen arki on kiireistä, joten aiheen syvällisempään pohdintaan jää harvoin aikaa.

Paneelissa pohdittiin, mikä tekee koulusta hyvän paikan kaikille. Kodin ja koulun yhteistyö on tässä avainasemassa, ja eri tahot tekevätkin työtä sen onnistumisen hyväksi. Espoossa kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön kiinnitetään vuonna 2011 erityistä huomiota. Myös erilaiset kansalaisjärjestöt, kuten Inkerikeskus ja Väestöliitto, kouluttavat tukihenkilöitä, jotka toimivat kulttuuritulkkeina kodin ja koulun välillä.

Paneeli

Tärkeää on oppilaiden integroiminen kouluyhteisöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Perkkaanpuiston koulussa Espoossa maahanmuuttajaoppilaat osallistuvat normaalisti ikäryhmänsä oppitunneille, mutta ovat samalla esiopetuksen piirissä. Vanhemmat saavat myös osallistua esiopetukseen, järjestää omaa ohjelmaa koulun tiloissa ja tutustua näin toisiinsa ja kouluun.

Panelistit kiittelivät pohjoismaista mallia, jossa oman äidinkielen opetus on osa kouluopetusta. Valitettavasti oppilaiden motivaatiota laskee se, että oman äidinkielen arvosana ei vaikuta keskiarvoon.

Vanhempien oma aktiivisuus on tärkeää - ei kannata jäädä odottamaan, että opettaja ottaa yhteyttä. Jos vanhemmat ovat halukkaita yhteistyöhön, se usein onnistuu. Molemmin puolin tarvitaan kuitenkin avoimuutta kohdata erilaisuutta.

Foorumin materiaalia:

Leena nissilä (pdf)
Katri Kuukka (pdf)
Tuija Hauta-Aho (pdf)
Saeed Warsame (pdf)