Etusivulle   l   Henkilökunta   l   Sivukartta

på svenska     l     in English     l    по-русски    

 
  Instituutti
        -hanketoimisto
        -konsulttitoimisto
        -tiedotustoimisto



  Pohjoinen ulottuvuus
    -kulttuurikumppanuus




  Praktika-julkaisusarja
        -uutuudet
        -aikaisemmin julkaistut



  Kirjasto- ja tietopalvelut
        -aineistohaku
                 VEERA
        -kokoelmat
        -verkkoaineistot
        -aineistohaku
                 VEERA
        -kokoelmatietokanta ja muut
         luettelot

        -lainaus
        -tietopalvelu
        -tilat ja laitteet
        -palveluhinnasto



  Kuukauden jatkokertomus
      -Kirjoita yhteistä tarinaa!



 Ajankohtaista

Tekstin koko  Decrease Font Size Increase Font Size

Integraatiofoorumissa pohdittiin kotoutumista monesta näkökulmasta

Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin 3.6.2009 järjestämässä integraatiofoorumissa pohdittiin kotoutumista kielenopetuksen, kahdensuuntaisen integraation ja työllistymisen osalta. Foorumiin osallistui maahanmuuttoasioista kiinnostuneita yhteiskunnan eri osa-alueilta: järjestöjen, liittojen, lähetystöjen sekä koulutus- ja kulttuurilaitosten edustajia, ministeriöiden ja kuntien päättäjiä, tutkijoita sekä toimittajia.

Tapahtuman avasi maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors. Avauspuheenvuorossaan hän muistutti yleisöä siitä, miten tärkeää on kitkeä rasismi ja muukalaisviha yhteiskunnasta.

Kotoutuminen lähtee kielikoulutuksesta
Ensimmäisen Integraatiofoorumin pääaiheeksi valittiin kielikoulutus, jolla on tärkeä osa kotoutumisessa. Ilman riittävää kielitaitoa on vaikea päästä sisälle yhteiskuntaan ja työllistyminenkin on hankalaa.

Keskustelun taustaksi tilattiin selvitystyö "Kielikoulutus maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa - tavoitteet, toteutus ja hallinnollinen yhteistyö". Sen toteutti Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus Solki. Solki on erikoistunut kielikoulutuksen, kielitaidon arvioinnin sekä kielikoulutuspolitiikan tutkimukseen. Selvitystyössä tutkijat Sari Pöyhönen, Mirja Tarnanen, Teija Kyllönen, Eeva-Maija Vehviläinen ja Tatjana Rynkänen pureutuivat koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin, eri osapuolten näkökulmiin riittävästä kielitaidosta, kielikoulutuspolkuihin sekä koulutuksen toteuttamiseen ja koordinointiin eri hallinnonalojen kesken. Selvitystyötä tuki Suomen Kulttuurirahasto.

Selvityksen voi lukea kokonaisuudessaan Jyväskylän yliopiston verkkosivuilta. (pdf)

Kahdensuuntainen integraatio
Kotoutuminen on kahdensuuntaista toimintaa. Jotta kotoutuminen onnistuisi, tahtoa ja ymmärrystä tarvitaan sekä maahanmuuttajilta että kantaväestöltä.

Kielenopetuksen kannalta on hyvä pitää mielessä, että nuoret maahanmuuttajat ja maahanmuuttajien jälkeläiset tarvitsevat myös oman äidinkielensä opetusta suomen tai ruotsin opetuksen lisäksi.

Suomalaisen median rooli sekä tiedon välittäjänä että mielipiteiden ja asenteiden muokkaajana on tärkeä. Sen vuoksi olisi hyvä, jos maahanmuuttajat pystyisivät seuraamaan uuden kotimaansa tiedotusvälineitä. Esimerkiksi monet Suomessa asuvat venäjänkieliset seuraavat ainoastaan venäläisiä tiedotusvälineitä.

Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä: työllistyminen
Työllistyminen antaa hyvät lähtökohdat kotoutumiselle. Kun maahanmuuttaja tulee Suomeen, hänen osaamisensa kartoitetaan ja hänet pyritään tarpeen vaatiessa ohjaamaan pätevöitymiskoulutukseen. Oman alan töitä etsivän on rinnastettava ulkomailla tehty tutkinto suomalaiseen.

Työtä etsiessä tärkeintä on oma aktiivisuus, omat verkostot ja tahto työllistyä. Maahanmuuttaja kohtaa työnhaussa monia vaikeuksia, joista yksi on työtehtäviin nähden kohtuuttomat kielitaitovaatimukset. Monet työnantajat ovat ryhtyneet järjestämään kielikursseja, mutta toistaiseksi työn perässä Suomeen muuttavien kielitaidon kehitys on kiinni mitä suurimmassa määrin omasta aktiivisuudesta. Muilla perusteilla tulevien on helpompi päästä ilmaisille kielikursseille.

Työyhteisö pystyy omalta osaltaan vaikuttamaan maahanmuuttajataustaisen työntekijän kotoutumiseen. Kulttuurien yhteentörmäysten välttäminen monikulttuurisuuskoulutuksen avulla voisi olla hyvä lähtökohta. Työyhteisöä - etenkin esimiehiä, luottamusmiehiä ja työsuojelupäälliköitä - kannattaa kouluttaa kohtaamaan maahanmuuttajia. Monissa työyhteisöissä onkin päästy hyviin tuloksiin tällaisilla keinoilla. Parhaita käytäntöjä olisi helppo levittää esimerkiksi työnantajajärjestöjen kautta.

Tärkeimpinä työllistymistä edistävinä asioina pidettiin työtehtävien kannalta riittävää kielitaitoa, asennetta eritaustaisiin työntekijöihin puolin ja toisin, itsenäistä kielenopiskelua ja motivaatiota sekä työllistyä että kotoutua, sekä kielikoulutuksen järjestämistä työpaikoilla.

Foorumi saa jatkoa vuonna 2010
Vuoden 2010 Integraatiofoorumin suunnittelu on alkanut. Pyrimme saamaan aikaan enemmän keskustelua ja pureutumaan syvemmälle tärkeisiin aiheisiin. Foorumin taustaksi järjestetään syksyllä 2009 asiantuntijoista ja maahanmuuttajista koostuva ajatushautomo.

Integraatiofoorumin 3.6.2009 esityksiä

Foorumin lopullinen ohjelma (pdf)

Kielenopetus maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa (pps). Tavoitteet, toteutus ja hallinnollinen yhteistyö. Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen selvitystyö kielenopetuksesta kotoutumiskoulutuksessa. Tutkija Sari Pöyhönen, Jyväskylän yliopisto.

Kielikoulutus maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa (pps). Muutamia ajatuksia, haasteita ja tulevaisuudennäkymiä koulutuksen tarjoajan näkökulmasta. Koulutuspäällikkö Kristel Kivisik, Adulta.

Maahanmuuttajakoulutus Uudellamaalla (pps). Koulutuksen nykytilanne ja parannusehdotuksia ongelmiin. Koulutussuunnittelija Anna-Liisa Tavi, Uudenmaan TE-keskus.

Maahanmuuttajaväestön integraation haasteet (pps). Maahanmuuttajat resurssina ja työllistyjinä. Esimerkkinä venäjänkieliset Suomessa. Tutkijat Tatjana Rynkänen ja Teija Kyllönen, Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

Sisäministeriön näkemyksiä kotouttamisesta (pps). Mitä kotouttaminen on ja mitä ovat kotoutumisohjelmat? Vuorovaikutuksen merkitys kotoutumiselle. Maahanmuuttoyksikön johtaja Mervi Virtanen, sisäministeriö.

 


  Tietoa ja toimintaa venäjän kielellä



  Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän
    tutkimus ja opetus Suomessa




  Venäjän federaatio



  Ukraina



  Valko-Venäjä





Webmaster - Alex Karpinsky