på svenska     l     in English     l    по-русски    

Tekstin koko 

Kirjasto juhli 60-vuotista toimintaansa 21.4.2009 yhteistyökirjastoille suunnatulla kutsuvierastilaisuudella

Vuonna 2008 kirjastolle luotiin uudet linjaukset, joiden mukaan palveluja ja kokoelmia kehitetään lähemmäs yleisiä kirjastoja. Muutoksen kynnyksellä merkkipäivää haluttiin juhlistaa katsauksella menneeseen. Kirjaston entiset johtajat Martti Kahla ja Anneli Virtanen valottivat kirjaston historiaa alkaen Neuvostoliittoinstituutin perustamisen ajoista tähän päivään.

Neuvostoliittoinstituutin kirjasto perustetaan

Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjasto aloitti toimintansa vuonna 1949 Kluuvikatu 8:ssa. Kirjaston pohjan muodosti Suomi-Neuvostoliitto-seuran instituutille deponoima 10 000 niteen kokoelma. Instituutin omia kokoelmia alettiin kartuttamaan SNS:n kokoelman rinnalla, ja kokoelmat yhdistettiin virallisesti vuonna 1969.

Kirjastoaineiston hankinnassa ei toiminnan alkuvaiheessa ollut alakohtaisia rajoituksia. Myöhemmässä vaiheessa ostohankinta suunnattiin yhteiskuntatieteisiin sekä jossain määrin humanistisiin aloihin. Slaavilaisen kirjaston kanssa käynnistettiin 1970-luvun alussa hankintayhteistyö, jolla pyrittiin päällekkäisyyksien välttämiseen hankinnoissa.

Kokoelmia kartutettiin myös mittavalla vaihtotoiminnalla. Kirjasto piti yllä vuodesta 1969 alkaen keskitettyä vaihtoa kotimaisten ja neuvostoliittolaisten tutkimuskirjastojen välillä. Vaihdon piiriin kuului 11-14 neuvostoliittolaista ja 16-22 kotimaista tieteellistä kirjastoa.

1970-luvulla kirjaston suomalainen asiakaskunta muodostui venäjän kielen ja kirjallisuuden opiskelijoista sekä Neuvostoliitosta yleisesti kiinnostuneista asiakkaista ympäri Suomea. Kirjaston kaunokirjallisuuskokoelmaa käyttivät erityisesti Helsingin vanhan polven emigranttivenäläiset.

Perestroika, Neuvostoliiton hajoaminen ja instituutin nimen muutos 1992

1980-luvulla lainaavien asiakkaiden määrä väheni, ja tilalle tulivat perestroikan herättämän tiedontarpeen myötä enenevässä määrin tietopalveluasiakkaat. Perestroikan aika aiheutti suuria muutoksia niin kirjaston toimintatavoissa kuin toimintaympäristössäkin. Aineiston hankinta vaikeutui, kunnes 1990-luvun puolella alalle ilmaantui jälleen uusia välittäjiä. Vaihtojen määrä romahti. Markkinoille tuli myös uusia kirjallisuusgenrejä, mm. dekkarit ja muu viihdekirjallisuus. Tietokirjallisuudessa voimistui historiaa käsittelevän ja uskonnollisen kirjallisuuden osuus.

Vuonna 1992 instituutti sai uuden asetuksen ja sen nimi muutettiin Venäjän ja Itä-Euroopan instituutiksi. Neuvostoliiton hajoaminen katsottiin sopivaksi ajankohdaksi lopettaa vuonna 1969 aloitettu lehtileikekokoelman kartuttaminen. Kokoelmassa oli tuolloin noin 66 000 leikettä.

1990-luvulla kirjaston asiakkaiksi saatiin maahanmuuttajia. Hankintaprofiili alkoi muuttumaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, mm. venäjänkielisen käännöskirjallisuuden hankinta aloitettiin. Kohdealueeksi rajautuivat Venäjä, Ukraina, Valko-Venäjä sekä jossain määrin Kazakstan. Baltia-aineiston hankinta väheni.

Uusi profiili

Vuonna 2008 kirjaston asemaa suomalaisessa kirjastoverkossa selkiytettiin linjaamalla sille uusi profiili. Tieteellisen aineiston hankinta rajattiin toiminnan ulkopuolelle. Myös kohdealueita rajattiin. Kirjaston tehtäväksi määriteltiin kirjasto- ja tietopalvelujen tarjoaminen kaikille Venäjän, Ukrainan sekä Valko-Venäjän yhteiskunnasta ja kulttuurista kiinnostuneille.

Hankintaprofiilin muutoksella pyritään turvaamaan laajaa asiakaskuntaa palvelevan, ajantasaisen ja monipuolisen aineiston saanti. Kokoelmia kehitetään lisäämällä mm. lastenaineiston ja uusien aineistotyyppien kuten DVD-elokuvien tarjontaa. Kirjasto tarjoaa asiakkailleen myös uudistuneen lehtikokoelman.

Kokoelmien saavutettavuutta parannetaan panostamalla aineiston takautuvaan luetteloimiseen. Kirjaston kokoelmista vasta noin 10 % löytyy Veera-tietokannasta. Takautuvan luetteloinnin vuoksi kirjasto tullaan tulevina vuosina sulkemaan hiljaisten kesäkuukausien ajaksi. Kokoelmaa myös karsitaan. Karsittu aineisto sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan muihin pääkaupunkiseudun kirjastoihin sekä Varastokirjastoon. Kirjaston aukioloaikoja kehitetään asiakasystävällisemmiksi lisäämällä viikonlopun aukioloa.

Toiminnan muutoksilla kirjasto pyrkii tulevaisuudessa palvelemaan entistä paremmin kasvavaa venäjänkielisten asukkaiden joukkoa Suomessa. Tärkeäksi tehtäväksi nähdään myös kohdealueita koskevan aineiston ja tiedon välittäminen kantasuomalaisille sekä kielten omaehtoisen opiskelun tukeminen.

Lähteinä käytetty Martti Kahlan ja Anneli Virtasen esityksiä. Lisää aiheesta Ville Pernaan teoksessa Tehtävänä Neuvostoliitto - opetusministeriön Neuvostoliittoinstituutin roolit suomalaisessa politiikassa 1944-1992.